TAKUlaisia tarinoita

VIRKAAKO VAILLA?

Jäsenemme oli työskennellyt valtionhallinnossa samassa työpaikassa n. 3,5 vuotta useammalla määräaikaisella työsopimuksella eläkkeelle jääneen henkilön viransijaisena. Samalla hän noudatti elinikäisen oppimisen metodia ja opiskeli työnsä ohella jo toista yliopistotutkintoaan.

Koska tällainen yhdistelmä on haastava ja kovin työteliäs, jäsen halusi selvittää oikeuttaan käyttää opintovapaata.

Hänelle oli jäänyt epäselväksi se, vaatiiko opintovapaan käyttäminen vakituisen työsuhteen (tässä tapauksessa vakituisen viran) vai olisiko myös määräaikaisella työntekijällä mahdollisuus ja oikeus opintovapaan hakemiseen?

Lakimiehemme avustivat asiassa ja totesivat, että opintovapaan käyttäminen ei ole riippuvainen työ-/virkasuhteen laadusta eli määräaikaisuus ei ole opintovapaan esteenä. Samalla lakimies totesi, että työntekijällä, jonka työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhteensä vähintään vuoden, on oikeus saada opintovapaata saman työnantajan palveluksessa viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta.

Valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan opintovapaata on haettava vähintään kahta viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkua, jos koulutustilaisuus kestää enintään viisi päivää ja vähintään kuusi viikkoa ennen alkamista, jos koulutustilaisuus kestää enemmän kuin viisi päivää.

Näin jäsenemme sai menettelytapaohjeet suhteessa työnantajaan ja iloitsi mahdollisuudestaan suorittaa opinnot loppuun opintovapaalla.

VIRKAAKO VAILLA?

Jäsenemme oli työskennellyt valtionhallinnossa samassa työpaikassa n. 3,5 vuotta useammalla määräaikaisella työsopimuksella eläkkeelle jääneen henkilön viransijaisena. Samalla hän noudatti elinikäisen oppimisen metodia ja opiskeli työnsä ohella jo toista yliopistotutkintoaan.

Koska tällainen yhdistelmä on haastava ja kovin työteliäs, jäsen halusi selvittää oikeuttaan käyttää opintovapaata.

Hänelle oli jäänyt epäselväksi se, vaatiiko opintovapaan käyttäminen vakituisen työsuhteen (tässä tapauksessa vakituisen viran) vai olisiko myös määräaikaisella työntekijällä mahdollisuus ja oikeus opintovapaan hakemiseen?

Lakimiehemme avustivat asiassa ja totesivat, että opintovapaan käyttäminen ei ole riippuvainen työ-/virkasuhteen laadusta eli määräaikaisuus ei ole opintovapaan esteenä. Samalla lakimies totesi, että työntekijällä, jonka työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhteensä vähintään vuoden, on oikeus saada opintovapaata saman työnantajan palveluksessa viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta.

Valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan opintovapaata on haettava vähintään kahta viikkoa ennen koulutustilaisuuden alkua, jos koulutustilaisuus kestää enintään viisi päivää ja vähintään kuusi viikkoa ennen alkamista, jos koulutustilaisuus kestää enemmän kuin viisi päivää.

Näin jäsenemme sai menettelytapaohjeet suhteessa työnantajaan ja iloitsi mahdollisuudestaan suorittaa opinnot loppuun opintovapaalla.

ETÄTYÖN YLLÄTTÄMÄ – YKSIÖSTÄNIKÖ UUSI TYÖNANTAJAN TOIMITILA?

Lama iski yllättäen keskellä taloudellista nousukiitoa ja monissa yrityksissä käynnistyivät yt-neuvottelut.

Myös jäsenemme joutui kyseiseen tilanteeseen, kun hänen kansainvälisessä työnantajayrityksessään käynnistyivät yt-neuvottelut tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

Neuvottelujen lopputulema oli synkkä ja lähes kaikki toimistossa työskentelevät työntekijät irtisanottiin ja työtehtävät siirtyvät pohjoismaiseen pääkonttoriin pois Suomesta.

Kuitenkin oli valtava määrä tekemätöntä työtä ennen siirtoa ja useilla pitkistä työsuhteista johtuva pitkä irtisanomisaika. Kun toimitilaa alettiin tyhjentää, muutamat yritykseen jäävät työntekijät siirtyvät pieneen avotoimistoon, jossa ei ollut tilaa irtisanotuille eikä heille ole osoitettu mitään työpistettä. Sen sijaan työnantaja oli keksinyt oivan ratkaisun, ja ehdotti työntekemistä etätyönä jäsenemme omassa kodissa, yksiössä. Jäsen pohtikin yhteyttä ottaessaan, että onko työnantajalla velvollisuus järjestää työtilat, jos työpanosta edellytetään? Minkälaista korvausta työnantaja maksaa, jos joku haluaa siirtyä etätyöhön omaan kotiinsa? Ei kai työntekijältä voida edellyttää, että hän järjestää itselleen työpisteen omaan kotiinsa? 

Lakimiehemme toteaa etätyön teettämisen osalta, että silloin kun työnantaja edellyttää työpanosta, on työnantajan järjestettävä myös työtilat. Ja työtiloja koskeva yleissäännös on määritelty työturvallisuuslaissa (§ 5:33.2), jossa todetaan, että työhuoneen tilavuuden ja pinta-alan tulee olla riittävä. Siellä tulee olla myös riittävästi tilaa työn tekemistä ja työn vaatimaa liikkumista varten. 

Lain määräykset lähtevät siitä, että työpaikalla on oltava työntekijöiden käytettävissä tarkoituksenmukaisia istuimia, milloin työtä haitatta voidaan tehdä istualtaan, sekä muutoin käytettäväksi lepoa varten, milloin siihen on tilaisuus (§ 3). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kysymyksen kohteena olevissa töissä jokaisella työntekijällä on oltava oma istuin ja pöytä.

Mutta jos jäsenemme olisi tilavan omakotitalon omistaja ja olisi ollut halukas tekemään etätyötä, se on mahdollista, mutta se edellyttää edellyttää sopimista. Ohjeet etätyösopimuksessa huomioitavista asioista löytyvät mm. Akavan www-sivuilta, Työelämä/Työn tekemisen muodot/Työ-, virka- ja vuokratyösuhde/Etätyö/ Etätyöstä sovittaessa huomioon otettavaa.


PÄTKÄTYÖLÄINEN OTTI YHTEYTTÄ – ERILLISRAHOITETTU PROJEKTI.

Jäsen kertoi olevansa kunnalla projektitöissä, johon tuli erillisrahoitus opetusministeriöstä. Hän oli työskennellyt projektissa vasta reilun vuoden, kun hänelle tehtiin jo kolmatta työsopimusta. Ennen pätkätyöläistämme samaa projektia oli tehnyt kolme henkilöä yhteensä noin neljän vuoden ajan. Projektin luonteen vuoksi sen selkeää päättymisaikaa oli vaikea arvioida, mutta arviolta töitä riittäisi vielä ehkä kahdeksi vuodeksi.

Pätkätyöläisemme työsopimus oli tehty oikein, koska määräaikaisessa työsuhteessa on lain mukaan perusteltava määräaikaisuuden syy, ja pätkätyöläisemme työsopimuksessa luki määräaikaisuuden perusteena ”projekti”.  Pätkätyöläisemme oli kuitenkin kuullut kerrottavan laittomasti ketjutetuista työsuhteista, ja halusi tarkistaa, onko tässä kyse sellaisesta. Siksi hän otti yhteyttä ammattiyhdistykseen ja tiedusteli, päättyykö hänen työnsä kun projekti päättyy vai pitääkö hänet siinä yhteydessä vakinaistaa kunnalle.

Vastaus tällaisessa tilanteessa on selkeä. Työ päättyy kyseessä olevassa määräaikaisessa työsuhteessa, kun varsinainen projekti päättyy. Ulkopuolinen rahoitus projektille on hyväksyttävä peruste työsuhteen määräaikaisuudelle eikä se johda työsuhteen vakinaistamiseen.


IRTISANOMINEN JA KÄYTTÄMÄTTÄ JÄÄNEET LOMAT – KESÄLOMALLE LOKAKUUSSA…

TAKUn jäsen irtisanottiin tuotannollisin ja taloudellisin perustein siten, että hänen irtisanomisaikans päättyi lokakuun lopussa. Rahana vai lomana?

Jäsen halusi selvittää, voiko työnantaja velvoittaa hänet pitämään vapaana kuluvan lomanmääräytymisvuoden (alkanut 1.4.2009) aikana kertyneet vuosilomapäivät, joita oli yhteensä 18 päivää. Jäsenemme olisi halunnut ottaa lomapäivät rahana loppupalkan yhteydessä. Kertyneiden lomapäivien lisäksi jäsenelle oli kertynyt viikonlopputöistä pitämättömiä vapaapäiviä. Vuosiloman pitämistä lokakuussa jäsenemme ei kokenut innostavana ja ajallisestikin loman pitäminen menisi kovin tiukalle. Kyseisellä työnantajayrityksellä ei ollut työehtosopimuksia. 
  
Juristimme avusti jäsentä ja kertoi, että loma, jota ansaitaan 1.4.2009 lukien, pidettäisiin työsuhteen jatkuessa 2.5.2010 alkavalla lomakaudella kesälomana ja ko lomakauden jälkeen talvilomana. Tätä lomaa työnantaja ei voi määrätä pidettäväksi nyt kulumassa olevalla irtisanomisajalla. Loman pitäminen olisi mahdollista vain, jos työnantaja ja työntekijä yhteisesti sopisivat asiasta.


KULTTUURIAMMATTILAISEN PULMANA TYÖAJAT

Useimmissa TAKUlaisissa kulttuurialan tehtävissä joutuu väistämättä tekemään ilta- ja viikonlopputyötä, mikä johtaa ylitöiden kertymiseen.

TAKUlaisen ammattilaisen työsopimukseen oli  kirjattu työajaksi toimistotyöaika (36 t 15 min/vko). Hän halusi tietää, onko työnantaja velvollinen takaamaan kaksi vapaapäivää viikossa, jos viikonloppuna on töissä, vaikka vain muutaman tunnin?  Kysyjä ei kertonut, noudatetaanko häneen jotain tiettyä työehtosopimusta.

Juristi vastaa kysymykseen työaikalain ja kommentaariteoksen Rautiainen – Äimälä "Työaikalaki" perusteella ja toteaa, että viikottaisesta vapaa-ajasta on säädetty työaikalain 31 §:ssä. Sen mukaan työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 h kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Työnantajan on siis pyrittävä ensisijaisesti antamaan viikoittainen vapaa-aika sunnuntain yhteydessä. Vaatimus viikoittaisen vapaa-ajan sijoittamisesta sunnuntain yhteyteen ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan siitä voidaan poiketa tarvittaessa.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta määritellä etukäteen, mikä ennalta laaditun työvuoroluettelon mukaisista vapaa-ajoista on säännöksessä tarkoitettua vapaa-aikaa. Viikon aikana annettu vuosiloma, arkipyhä, työajan tasoittumisvapaa tai mikä tahansa muu vähintään 35 tunnin pituinen keskeytymätön vapaa voi muodostaa viikoittaisen vapaa-ajan. Toisaalta säännös edellyttää, että vapaa-aika on ennalta tiedossa.

Työaikalain 31 §:ää ei ole tulkittava niin, että se asettaa rajoituksia sunnuntaityön teettämiselle. Sunnuntaityön teettämisestä on säädetty erikseen, työaikalain 33 §:ssä.